Pääministeri Mari Kiviniemi eduskunnassa keskustelussa hallitusohjelmatiedonannosta

(muutokset mahdollisia)

Arvoisa puhemies,

Eduskunta saa tässä keskustelussa tiedonannon uuden hallituksen ohjelmasta perustuslain mukaisesti. Hallituksen vaihtuminen kesken vaalikauden on nykyisin takavuosia harvinaisempaa.

Hallituksen muodostamisprosessi sujui ripeästi ja eteni perustuslain mukaisesti eduskunnan johdolla. Hallituspuolueilla oli tahto jatkaa hallitusyhteistyötä. Ratkaisu oli perusteltu, koska hallitusyhteistyö puolueiden kesken on sujunut hyvin ja tuloksekkaasti eikä parlamentaarisissa voimasuhteissa ole tapahtunut muutosta.

Hallitus neuvotteli nopeassa ajassa ohjelmajulistuksesta. Hallitus keskittyy työssään siihen, kuinka Suomi saadaan ehyenä kasvun, työllisyyden ja kestävyyden uralle.

Uusi hallitus jatkaa täysin harkitusti edeltäjänsä päätösten toteuttamista. Jatkuvuutta korostaa myös se, että salkkujako säilyi ennallaan. Ainoastaan pääministerin vaihdoksesta aiheutui muutos ministerikokoonpanoon.

Vaikka hallituksen toimikausi on normaalia lyhyempi, työskentelemme täysivaltaisesti, kykenemme ratkaisuihin ja teemme kestäviä ratkaisuja koko Suomen parhaaksi.

Arvoisa puhemies,

Hallitus aloittaa työnsä tilanteessa, jossa maailmanlaajuisen taantuman jäljet ovat näkyvissä, ja jossa kansainväliseen talouden kehitykseen liittyy edelleen epävarmuuksia.

Suomea kohdannutta historiallisen syvää taantumaa on hoidettu suunnitelmallisesti ja vaiheittain. Kansainvälisen kysynnän romahduksesta aiheutuvaa talouden taantumaa ei olisi voitu estää kansallisin toimin.

Suomi on elvyttänyt onnistuneesti kotimarkkinoita pitäen yllä kuluttajain luottamusta. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta työttömyys on selvästi alhaisempaa kuin se olisi voinut olla suhteessa bruttokansantuotteen voimakkaaseen supistumiseen. Massatyöttömyyttä ei ole syntynyt.

Euroalueen vakauden ja luottamuksen palauttamiseksi on tehty mittavia toimia niin EU-tasolla kuin kansallisesti. Tehdyt ratkaisut ovat kestävän talouskasvun perusta. Pankkien stressitestien tulosten julkaisu ja mahdollisesti tarvittavien tukitoimenpiteiden käyttö vähentävät talouden epävarmuutta. Vakauden palauttaminen sekä laina- ja korkomarkkinoiden normalisoituminen antavat mahdollisuuden julkisen talouden pitkäjänteiselle tasapainottamiselle myös Suomessa.

Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyden ja kestävyyden parantamiseksi. Suomi tukee komission työtä kansainvälisten rahoitusmarkkinalainsäädännön aikaansaamiseksi.

Viime vuosien myllerrys ei peitä niitä tosiasioita, jotka meidän vastuullisina päättäjinä on otettava huomioon. Suomen talouden tulevaisuuden haasteita ovat globaalin talouden edellyttämät uudistukset, varautuminen ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvuun, taantuman kustannusten oikeudenmukainen jakaminen sekä alueellisten- ja hyvinvointierojen tasoittaminen.

Hallitus edistää talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin kasvua tukemalla ja rakenteellisin uudistuksin, jotta hyvinvointimme voidaan turvata.

Hallituksella on vahva sosiaalinen omatunto. Huolimatta vaikeista ajoista uudistamme sosiaaliturvaa. Pidämme kiinni, että pienimpien eläkkeiden kohtuullisen tason turvaava takuueläke toteutetaan maaliskuun alussa 2011. Samoin laajennamme etuuksien indeksisuojaa.

Arvoisa puhemies,

Vuonna 2010 julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän yli kolmen prosentin alijäämärajan.

Uuden hallituksen ohjelman keskeisin sitoumus on se, että supistamme vajeen vuonna 2011 selvästi alle Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun kolmen prosentin rajan.

Hallitus laatii kahdelle tulevalle vaalikaudelle ulottuvan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi, jotta saamme rahat riittämään hyvinvointipalveluiden ja etuuksien maksamiseen tulevina vuosikymmeninä.

Ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden vuoksi julkista velkaa ei saa päästää kasvamaan liian suureksi. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa se alle 60 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta.

Tämä hallitus haluaa pitää kiinni annetusta hyvinvointilupauksesta, haluamme puuttua ongelmiin ajoissa.

Hallitus ajoittaa ja mitoittaa tasapainottavat toimet siten, etteivät ne haittaa talouden elpymistä ja työllisyyden kasvua.

Vuoden 2010 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen veronkorotusten finanssipolitiikkaa kiristävä vaikutus on vajaa yksi prosentti bruttokansantuotteesta.

Suomen selviytymisen elementit ovat kasvun rakentaminen, tuottavuuden nostaminen, työurien pidentäminen ja työtä lisäävät uudistukset, verotuksen rakenteellinen uudistaminen verotulojen lisäämiseksi sekä menokuri.

Hallitus rakentaa selviytymisen uraa vaiheittain ja suunnitelmallisesti, äkkiliikkeitä välttäen, kasvua ja yhteiskunnan eheyttä tukien.

Hallituksella on käytössään kaikki tarvittavat talouspoliittiset välineet talouden vakautukseen ja työllisyyden vahvistamiseen tähtäävän politiikkansa tueksi. Päätöksiä tehdään harkitusti ja ajallaan.

Mikäli kansainvälinen taloustilanne kuitenkin muuttuu jyrkästi, hallituksella on valmius toimia nopeasti ja tehdä talouden kestävyyttä lisääviä päätöksiä.
Arvoisa puhemies,

Työurien pidentäminen edellyttää nuorten työelämään siirtymisen nopeuttamista, työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista, työssä jaksamisen tukemista, vanhemman väestön työpanoksen lisäämistä sekä työelämän kehittämistä siten, että varhaisen työkyvyttömyyden ja eläköitymisen syihin pystytään vaikuttamaan.

Työelämän laatua on kehitettävä. Ahtelan työelämäryhmän esityksiä toteutetaan käynnistetyn valmistelun pohjalta. Hallitus valmistelee sovitulla tavalla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa eläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja.

Hallituksen tavoitteena on ehkäistä nuorten varhaista syrjäytymistä työmarkkinoilta ja varmistaa koulutuspaikka jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle. Työvoimapolitiikan toimissa otetaan huomioon kasvanut nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys.

Edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa. Valmistelemme esityksen vanhemmuuden kustannusten jakamisesta ja esitykset perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteena on luoda puitteet ennusteita nopeammalle talouskasvulle ja korkeammalle työllisyysasteelle koko maassa.

Maailmantalouden elpyminen voidaan Suomessa hyödyntää tehokkaimmin hallituksen, elinkeinoelämän ja palkansaajien laaja-alaisella yhteistyöllä, jonka yhdeksi tavoitteeksi on asetettava kansainvälisen kilpailukykymme turvaaminen. Hallitus arvioi elokuussa budjettiriihessä toimia, joilla voidaan edistää maltillisia palkkaratkaisuja ja tukea kansalaisten ostovoimaa.

Hallituksen toimii viennin edistämiseksi, investointien vauhdittamiseksi ja pk-yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Tuemme myös kasvuyrittäjyyden edellytyksiä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa painotetaan aiempaa enemmän tulosten kaupallistamista ja kansainvälistymistä.

Hallituksen tavoitteena on että veropolitiikalla edistetään kasvua ja työllisyyttä, kestävää kehitystä sekä verotulojen kasvua ja verotulopohjan laajenemista.

Hetemäen verotyöryhmän esitystä ei toteuteta tällä vaalikaudella kahdestakin syystä. Toinen on vakauden ylläpito ja toinen on kansan mandaatti.

Ensinnäkin haluamme ylläpitää vakautta. Veroratkaisuja tehdään, kun ne tukevat päätavoitetta: talouden vakautta, kasvua ja työllisyyttä. Tällä hetkellä kokonaisuudistuksen tekeminen on liian suuri riski markkinoiden epävarmuudesta johtuen.

Toiseksi verotuksen suuri kokonaisuudistus voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun siihen on haettu kansalta mandaatti vaaleissa.

Hallitus tehostaa taistelua harmaan talouden torjumiseksi. Kiireellisimmät toimet on mainittu hallitusohjelmassa.

Hallitus siirtää verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta ja jatkaa ekologista verouudistusta muuttamalla energiaverot ympäristöperusteisiksi. Kannustamme uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöön ja vähäpäästöisten autojen käyttöönottoon.

Hallitus edistää EU-maiden välistä vapaaehtoisuuteen perustuvaa verokoordinaatiota. Verotuksen painopisteen siirtäminen onnistuu parhaiten, jos EU-maat harjoittavat veroratkaisuja tehdessään käytännönläheistä, vapaaehtoista yhteistyötä.

Arvoisa puhemies,

Kunta- ja palvelurakenteen uudistamista ja tuottavuuden parantamista jatketaan palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi sekä menokasvun hillitsemiseksi.

Myös julkishallinnon tietojärjestelmät sovitetaan yhteen mahdollisimman pikaisesti. Hallitus keskittää ja vahvistaa julkisen sektorin IT- konserniohjausta.

Kuntatalouteen valmistellaan kehysmenettely, jolla voidaan hallita keskipitkällä aikavälillä kuntien kustannuskehitystä turvaten palveluiden saatavuus koko Suomessa.

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutos on meille joko mahdollisuus tai pakko. Hallitus uskoo mahdollisuuteen.

Tehdyin energiaratkaisuin olemme tiellä kohti vähäpäästöistä, mutta kilpailukykyistä Suomea.

Suomella on kaikki edellytykset nousta ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi. Meillä on mittavat uusiutuvat luonnonvarat ja huippuosaamista kestävässä teknologiassa.

Hallitus toteuttaa uusiutuvan energian velvoitepaketin edellyttämät lainsäädäntöhankkeet ja tekee sitovat päätökset koko paketin tarvitsemasta rahoituksesta.

Arvoisa puhemies,

EU-politiikassa hallitus tulee olemaan aktiivinen, ennakoiva ja pragmaattinen. Euroopan unionin merkitys on Suomelle keskeinen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja turvallisuuden tukemisessa.

Samassa veneessä jaetaan sekä mahdollisuudet että uhat. Tämän tosiasian tiedostaen Suomi harjoittaa rakentavaa EU-politiikkaa, jolla ajetaan yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita ja vahvistetaan unionia, puolustaen samalla vahvasti omia etuja.

Suomen EU-politiikan kärki kohdistuu lähikuukausina yhtäältä talouspolitiikan koordinaation edistämiseen ja toisaalta Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen kasvun ja työllisyyden turvaamiseksi. Eurooppalaisia sisämarkkinoita ja EU:n yhteistä ääntä ulospäin on vahvistettava.

Näissä tavoitteissa Suomella on paljon annettavaa. EU tarvitsee Suomen aktiivista panosta kehittyäkseen ja Suomi puolestaan hyötyy Euroopan vahvuudesta ja yhtenäisyydestä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallituksen linja edustaa jatkuvuutta. Se rakentuu edellisen hallituksen ohjelman sekä eduskunnassa käsitellyn turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon varaan.

Suomen turvallisuuspolitiikka nojaa kokonaisvaltaiseen näkemykseen turvallisuudesta. Jäsenyys EU:ssa on Suomen turvallisuuden kannalta olennainen ja takaa vahvan tuen eri kriisitilanteissa.

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan. Nato-jäsenyys on Suomelle mahdollisuus jatkossakin.

Suomen puolustuspolitiikka rakentuu vahvojen omien voimavarojen ja kansainvälisen yhteistoiminnan varaan.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelman keskeisten talous- ja työllisyystavoitteissa onnistuminen edellyttää vakautta ja uudistuksia. Vakaissa oloissa demokraattinen päätöksentekojärjestelmä voi uudistaa yhteiskuntaa parhaiten.

Hallituksen työn tavoitteet ovat ylisukupolvisia. Siksi tällä hallituksella on, erityisesti työllisyyden, työelämän ja ympäristöasioiden kohdalla, lähtökohtana suomalaisten nuorten ja lasten hyvinvointi - kasvavan sukupolven hyvän elämän edellytysten turvaaminen.

Meidän työmme onnistumisesta on kiinni heidän tulevaisuutensa.

Pyydän että puheeni ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan.