Valtioneuvoston juhlahuoneisto

Valtioneuvoston juhlahuoneisto sijaitsee Helsingissä Eteläesplanadilla lähellä Kauppatoria. Valtioneuvoston juhlahuoneistoksi arkkitehti Carl Ludwig Engelin suunnittelema rakennus otettiin vuonna 1964. Hallituksen neuvottelujen lisäksi rakennuksessa järjestetään erilaisia vastaanottoja.

 

 

 

1800-luvun yksityispalatsi

 

Engel laati Suomen sotaväen ylitarkastajan talon piirustukset vuonna 1820. Rakennustyöt aloitettiin samana vuonna, ja talo oli pääpiirteiltään valmis jo kahden vuoden kuluttua. Vuonna 1824 taloa alettiin kutsua Divisioonan komentajan taloksi. Rakennus oli pitkään Helsinkiin siirtyneen yliopiston käytössä.

 

Vuodesta 1835 talossa asui virkaa tekevä kenraalikuvernööri. Talon korjaamista ja muuttamista kenraalikuvernöörin palatsiksi alettiin suunnitella vuonna 1840. Uudistukset jäivät tuolloin kuitenkin vähäisiksi. Vasta vuonna 1866 tapahtui suuri muutos, kun Carl Albert Edelfelt laati suunnitelmat rakennuksen perusteelliseksi korjaamiseksi.

 

Engelin yksinkertaisen tyylikäs empire ei enää kelvannut, vaan haluttiin lisätä palatsin loistokkuutta. Ensimmäisessä kerroksessa siirrettiin joitakin väliseiniä ja toisen kerroksen förmaaki ja salonki yhdistettiin yhdeksi suureksi saliksi. Suuri ruokasali muodostettiin yhdistämällä kaksi huonetta. Huoneisiin lisättiin kullattuja kipsikoristeita ja kangastapetteja. Lautalattiat korvattiin parketeilla. Myös huonekaluja ja muuta esineistöä hankittiin. Tämän peruskorjauksen jälkeen talo toimi pitkään kenraalikuvernöörin asuntona ja silloisen seuraelämän keskuksena.

 

Smolnasta juhlahuoneistoksi

 

Vuonna 1918 talossa oli punaisten hallinnollisia elimiä ja päämaja. Tällöin rakennus sai sittemmin sitkeästi kansan suussa säilyneen nimensä Smolna, tunnetun pietarilaisen esikuvansa mukaan. Talo oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin asunto hänen toimiessaan itsenäistyneen Suomen valtionhoitajana.

 

Valtioneuvoston juhlahuoneistoksi rakennus entisöitiin vuonna 1964.

 

Entisöinnin pääpaino oli toisessa kerroksessa, ruokasalissa ja sinisessä salissa, jotka palautettiin Edelfeltin aikaiseen asuunsa. Huonekalut ovat pääosin kenraalikuvernöörin aikaisia, mutta lisäksi on hankittu tyyliin sopivia biedermeier-huonekaluja.

 

Kaksikerroksisen talon tilajärjestely on alusta lähtien noudatellut yksityispalatsien mallia. Päätilat ovat Eteläesplanadilla ja Fabianinkadulla, pihalla oli alkuaan vain matala ulkorakennus.

 

Talon elegantti pääfasadi on Engelin omaperäisempiä. Ulostyöntyvässä keskirisaliitissa on toisessa kerroksessa kuusi joonialaista pylvästä. Ikkunoita on keskirisaliitin toisessa kerroksessa viisi ja niistä on kaarikorosteet. Ensimmäinen kerros on rustikoitu ja sen ikkunat ovat ilman kehyksiä. Sisäänkäynti on keskiakselissa. Toisen kerroksen seinät ovat sileät, mutta ikkunoissa on kehykset. Koristelu keskittyy fasadin tärkeisiin kohtiin ja on runsaampaa keskellä.

 

Rakennuksen sisäpihalla on nykyään ns. ministerihotelli, kolme huoneistoa, joita vuokrataan tarvittaessa valtioneuvoston jäsenille.